M&M Chocolate Chip Cookies

Viimeisiä työpäiviä kesätöissä vietellään, niin päätin leipoa työkavereille Chocolate Chip Cookieseja pitkien työpäivien iloksi. Reseptinä käytin hyväksi havaittua, Sara La Fountainilta lainattua reseptiä, pienin muokkauksin tosin:)

......

225 g voita 2, ½ dl fariinisokeria, 2 ½ dl sokeria, 1 rkl nestemäistä vanilja-aromia tai 2 tl vanilliinisokeria (itse käytin vaniliinisokeria) 2 kananmunaa, 3 rkl Van Houtenin kaakaojauhetta, 5 dl vehnäjauhoja, 1 tl ruokasoodaa, 300g M&M- karkkeja ja 130g valkosuklaata.

......

Vaahdota voi ja sokerit, lisää vaahdon joukkoon kananmunat. Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauhot, kaakaojauhe, vaniliinisokeri ja ruokasooda, kaada jauhoseos muun taikinan joukkoon. Paloittele suklaa ja lisää se ja karkit taikinaan. Nostele pienehköjä kekoja taikinaa leivinpaperille. Palleroita ei tarvitse muotoilla, koska taikina leviää kuumassa uunissa. Muista jättää tarpeeksi väliä kekojen välille etteivät keksit liimaudu yhteen. Paista 180 asteessa 14-16 minuuttia. Keksejä kannattaa tarkkailla jo 10 minuutin jälkeen, eiliset keksit jäivät juri sopivan "chewyiksi" kun paistoin niitä vain 12 minuuttia.

......

Tarjoa keksit kylmän maidon kera!

SPARKLING MOMENTS

Näissä tunnelmissa vietimme poikaystäväni kanssa meidän kolmevuotis kihlajaispäivää. Kävimme Sassossa syömässä, oli muuten todella hyvää ruokaa ja palvelua. Kotiin tultuamme meitä odotti kylmässä pullo kuohuvaa, vadelmia ja mustikoita sekä Chjoko:n ihana pralini-lajitelma, petitfour-leivoksia ja macaron-leivoksia. Herkuttelimme seuraavilla Pralineilla; Trinidad, Mustikka-kardemumma, Pähkinäsuola ja Samppanja (suosikkini). Chjoko:ssa on ihan mieletön lajitelma suomalaisia käsitehtyjä pralineja ja suklaita, suosittelen ehdottomasti käymään heidän Kluuvikadun myymälässä. Heillä on myymälä myöskin Liisankadulla, jossa voi seurata lasin takaa herkkujen valmistusta.

Jalat kuntoon!

Olen maailman huonoin hoitamaan jalkojani. Sen takia sitten aina piilottelenkin varpaitani muilta. Ja juuri varpaitteni takia en tykkää ollenkaan pitää sandaaleita kesäisin. Asuin Aasiassa jonkin aikaa, ja se oli kyllä todellista luksusta, kun sai pedikyyrin ilman ajanvarausta ja kaiken lisäksi pienellä rahalla. Täällä Suomessa joka viikkoinen pedikyyri ei kyllä onnistuisi muuten kuin näin kotosalla. Onneksi on hyviä tuotteita tarjolla, niin voi itsekin saada jalat näyttämään terveiltä:) Joku on joskus sanonut, että jalat ja niinkuin kengätkin, kertovat kantajastaan paljon.

Tässä muutama tuote joilla luon varteenotettvan pedikyyrin ihan kotioloissa :)

1. Kovettumat loihdin pois hohkakivellä ja Schollin uutuudella, Bad för hård hud- hoitoöljyllä.

2. Yksi asia mitä ilman en varmastikaan tulisi toimeen on lasinen kynsiviila. Sillä voi ihan surutta viilata myös kynnen päällisen pinnan ihan tasaiseksi ja näin ollen kynnestä tulee sielä ja siisti.

3. Kynsinauhat pehmennän ihan perinteisellä vaseliinilla. Tämän opin Aasialasilta kosmetologeilta. En tiedä mitä Suomessa alan liikkeissä käytetään, mutta vaseliini on minulle ainakin toiminut hyvin :)

4. Minulla on Christian Diorin Pedicure Kit, josta olen äärimmäisen onnellinen. Sen avulla saan helposti ja vaivatta jalkani ja varpaani edustuskuntoon :)

a) Pedicure Kit sisältää muun muassa Diorin "Ridge Filler"-lakan. Lakka tasoittaa kynnen pinnan ja antaa vaalean sävyn kynnen pinnalle, lakka tuo viimeistellyn lopputuloksen muutamalla kerroksella eikä vaadi pedikyyrin tekijältä hirveästi vaivaa tavoitellun lopputuloksen saamiseksi.

b) Toinen tuote joka ainakin itseäni miellyttää on Diorin Nail Polish Corrector. Varsinkin kesäisin saatan varpaisiini laittaa jotain hieman värikkäämpää, ja se jos mikä ärsyttää, kun kiireessä sipaisen lakkaa vähän yli. Mutta onneksi Diorin NailPolis Corrector on monesti pelastanut pälkähästä. Tuote on kynän muodossa ja sillä voi helposti pyyhkiä ylimääräiset lakat pois.

c)Kolmas tuote, josta pidän paljon on Diorin Aprikoosi kynsivoide, jota levitetään yöksi kynsille ja kynsinauhoille. Yön aikana se pehmentää kynnen ympärysihon ihon, joten pedikyyri on paljon helpompi tehdä ja lopputuloksestakin tulee paljon siistimpi.

Provencen kasvikset

Nyt tämä on viimeinen ruokapostaus pitkään aikaan. Mutta toisaalta tästä blogin alkupuolelta saakin varmasti ihan oikean kuvan minusta, sillä minä rakastan ruokaa. Ja varsinkin jos illallinen/päivällinen/picnic on katettu kauniisti, niin nautin siitä vieläkin enemmän. Hyvä ja terveellinen ruoka on minun makuuni, mutta herkutellakin saa. En sinällään vahdi mitenkään erikoisemmin kaloreita tai ravintoarvoja, yritän syödä kaikkea kohtuudella :)

Nyt kun kesän kasvikset ovat parhaimmillaan herkuttelen niillä. Tein toissailtana minulle ja poikaystävälleni Provencen kasviksia ja naudan lihaa. Vähän samantyyppinen ruoka kuin esimerkiksi Burgundinpata, mutta tähän ei tullut punaviiniä eikä valmistamiseen mennyt kolmea tuntia. En ollut aiemmin valmistanut kasviksia tällä tavoin, mutta tästä ruoasta tuli ehdottomasti poikkiksen uusi lempiruoka :)

1 kesäkurpitsa
15 pienta perunaa
1 munakoiso
Pieniä sipuleita maun mukaan
1 rasia herkkusieniä
tuoretta basilikaa ja tuoretta rosmariinia
karkeaa merisuolaa
oliviöljyä
1/2 Knorrin FOND "du chef" kasvisliemi tilkkaan vettä sekoitettuna.
Vuohenjuustoa

Pilkoin kaikki kasvikset uunivuokaan, ainoastaan perunoita olin keittänyt hieman pehmeämmiksi enne uuniin laittoa. Paistoin kasviksia ja juustoa noin tunnin verran 200 asteessa.

Yksinkertaista, helppoa ja hyvää!

Bon Appétit!

Vuohenjuustosalaattia puutarhamustikoiden kera

Rakastan salaatteja ja varsinkin kesällä, niitä on ihana tehdä ja syödä, kun ainekset ovat tuoreita. Kesällä sitä nauttii ruoan laitosta ihan eri tavalla, kun kotimaisia tuotteita on torit ja kaupat täynnä. Vihannekset ja hedelmät näyttävät niin paljon houkuttelevimmilta, ja on ihan eri fiilis lähteä ostamaan esimerkiksi mustikoita kauppatorilta kuin jonkun ruokakaupan pakastealtaasta. Sen takia näitä ruoka-aiheisia postauksia varmaan tuleekin vähän tiuhaan tahtiin tällä hetkellä, mutta pelkästää ruokablogi tämä ei kumminkaan ole. On vain ihana ottaa kuvia kesän antimista ja kerätä vitamiineja talvea varten :)

Viikonloppuna hemmottelin ystäviäni viinillä ja vuohenjuustosalaatilla, jota oli höystetty puutarhamustukoilla. Oikeastaan se oli ehkä mustikkasalaatti, jota oli höystetty vuohenjuustolla :D. Mustikat ja vuohenjuusto sopivat oikein hyvin yhteen ja teen salaattia varmasti uudestaankin. Pidän todella paljon salaateista joissa juuston lisukkeena on marjoja, esimerkiksi mozzarella-salaattia kannattaa höystää mansikoilla, NAM! Tai laittaa halloumijuuston kylkeen viikunoita, tuoreena tai kompottina :)



Kuvissa ollut essu sekä myöskin napkingringsit ovat Lexingtonin :)

Italiaa kohti Focaccian ja Beppe Severgninin voimin

Minulla on pieni rakkaussuhde Italiaa kohtaan. Aina kun mietin Italiaa suunpieleni alkavat kohoamaan ja sydämeni tykyttämään. Koen pakonomaista tarvetta puolustaa Italiaa, italialaisia ja kaikkea mikä liittyy Italiaan. Tiedostan kyllä, että Italiassa on paljon epäkohtia monessa asiassa, mutta minun on vaikea vain niitä ymmärtää, näin rakastajarettana. Olen sokea kaikelle sille. Minulle on joskus myös huomautettu, että omaan niin sanottuja isäänmaallisia piirteitä maata kohtaan, josta en edes ole kotoisin. En voi sille mitään, minä vain rakastan Italiaa. Ja mikä parasta minä ja rakastettuni kohtaamme neljän viikon päästä. En malta odottaa, että lentokoneeni laskeutuu Venetsian Marco Polon lentokentälle. Sitä tunnetta, kun tepastelen ensi askeleeni taas Italian maankamaralla, juon ensimmäisen bellinini piazzalla, nappaan palan porchetta pizzaa (olin ennen kasvissyöjä, mutta tämä pizza käänsi pääni), kuuntelen maailman kauneinta kieltä valokuvatessani ympäriinsä säntäileviä puluja(oikeasti inhoan/pelkään lintuja, mutta Italiassa nekin luovat tunnelmaa).

Kaipuutani on lievittänyt tänä kesänä maailman paras focaccia ja Beppe Severgninin kirja La Bella Figura. Kirja on opastettu kiertokäynti italialaisuuten, joka alkaa Milanon lentokentältä, josta matka jatkuu monen mutkan ja huomion saattelemana ympäri Italiaa. Ennen kirjaa myytiin vain kovakantisena, mutta tänä kesänä sitä löytää myös ihan pokkariversiona. Ainakin keskustan Stockmannin akateemisesta sitä on löytynyt hyllystä. Kirjan teksti on aika rönsyilevää ja se selittää pienen pientä yksityiskohtaa myöten mikä on oleellisinta italialaisuudessa ja miten matkaajan tulisi tulkita tapahtumia, joita sattuu Italiassa matkatessa. Kun luin kirjaa, niin joskus tuntui kun olisin ollut Vespan kyydissä Milanossa, jota ajaa natiivi italialainen selittäen kaiken mikä kovassa vauhdisa vastaan tulee, puheensorinaa hengästymiseen asti.Ihanaa! Sitä odotellessa. Olen onnekas siinä mielessä, että minun ei tarvitse Italiassa matkata niin sanotusti perus matkalaisena, vaan minulla asuu siellä paljon ystäviä, jotka kierrättävät minua ympäriinsä <3>